Laukon kokoelmat
11.6. – 17.8.2025
Heikki Marilan Laukko (2021)
Laukon kartanolla esiteltiin vuonna 2021 maamme tunnetuimpiin nykytaiteilijoihin lukeutuvan Heikki Marilan teoksia suuressa mittakaavassa. Maalauksellisuuden ekspressiivistä voimaa ylistävä 30-vuotistaiteilijajuhla kokosi yhteen Marilan vanhojen mestareiden innoittamia teossarjoja. Päärakennuksen rinnalle barokkista näyttelykokonaisuutta palvelemaan avattiin monumentaalinen Viljamakasiini.
Juhlavuoden myötä syntyi ikoninen Laukko-maalaus, johon Heikki Marila ikuisti kartanon ikiaikaisessa kulttuurimaisemassa asuvan pyhän rauhan ja voiman. Taivas, maa ja vesi kohtaavat paikan päällä Laukon puistossa maalatussa abstraktissa jättiläisessä.
Puistolavalla pysyvästi esillä olevasta Heikki Marilan mahtimaisemasta on vuosien varrella kasvanut nykytaiteesta ja livemusiikista elävän Laukon Kesän suurenmoinen tunnusmerkki. Kuvassa maalauksen edessä konsertoi Anna Eriksson.
Jussi Mäntysen Kurjet (1933) ja Hirvet (1934)
Laukon puistoon 1930-luvulla pystytetyillä veistoksilla tehtiin kartanon merkkimieshistoriaa näkyväksi. Rafael Haarlan tärkein patsashanke oli entisten omistajien muistomerkki, joka sijoitettiin suoraan vastavalmistuneen päärakennuksen edustalle.
Nykyisin Kurki-patsaana tunnetun muistomerkki hakattiin punaruskeasta graniitista. Kaksi metriä korkeaan paateen kaiverrettiin kaikkien Laukon edesmenneiden omistajien nimet Matti Kurjesta alkaen. Graniittipaaden ylälaitaan hakattiin V. A. Koskenniemen runo Vanhan Laukon isännistä.
Laukon entisten omistajien muistomerkin kruunuksi asetettavan kurkiaiheisen veistosryhmän Rafael Haarla tilasi uransa alussa olleelta kuvanveistäjä Jussi Mäntyseltä. Laukon kurjilla kruunattu muistomerkki paljastettiin kesällä 1933 kunniavieraiden ja kartanon työväen läsnä ollessa.
Päärakennuksen portaikkoon asetettujen Laukon hirvien muotoilussa näkyi selkeästi Mäntystä pitkään kiehtonut muinaisen Egyptin ja Assyrian tyylitelty eläinveistotaide. Sfinksimäiset metsän kruunupäät asetettiin vuonna 1934 omalle paikalleen päärakennuksen portaikkoon. Pronssiin valettuna monumentaalisena veistosparina satuhirvet sopivat lähes täydellisesti hämäläisen suurkartanon edustalle.
Vuosikymmenten varrella Jussi Mäntysen Laukkoon veistämät eläinveistokset ovat tavallaan lakanneet olemasta itsenäisinä taideteoksina. Elegantit Laukon kurjet ovat muuttuneet suuren suomalaisen historiakartanon taivaan sineen kurkottaviksi vertauskuviksi. Mahtavat Laukon hirvet ovat puolestaan sulautuneet osaksi päärakennuksen juhlavaa julkisivua.
Evert Porilan Lönnrot (1933) ja Niklander (1917)
Laukon puistossa Kalevalan allekirjoituksesta muistuttaa Elias Lönnrotin muistopatsas. Laukon nykyisen päärakennuksen ja kartanokylän rakennuttaja Rafael Haarla tilasi patsaan kuvanveistäjä Evert Porilalta, jonka realistinen klassismi oli pitkään miellyttänyt Laukon isäntää.
Porilan Lönnrot on tavanomaiseen tapaan ikääntynyt suurmies, vaikka graniittijalustaan hakattu muistokirjoitus kertookin Lönnrotin nuorena kotiopettajana istuttaneen patsaan vieressä kasvaneen koivun. Muistopatsasta pystytettäessä vuonna 1933 kuuluisa koivu seisoi yhä puutarhamestari Kajanderin rakkaudella virittelemien vaijerien varassa. Lopulta Lönnrotin koivu kaatui kesämyrskyssä, jonka jälkeen vanhan puun juurakosta kasvatettiin nykyinen vetreä koivu.
Kauppaneuvos Haarla hankki Evert Porilalta myös puiston rannasta nykyisin löytyvän urheilijalegenda Elmer Niklanderin näköispatsaan. Kotimaisia heittolajeja kaksi vuosikymmentä ylivoimaisesti hallinnut ”Oitin kanuuna” voitti urallaan 44 Suomen mestaruutta ja toi Suomelle neljä olympiamitalia.
