Muinainen laukko

Laukon kylä mainitaan ensikertaa historiallisissa asiakirjoissa vuonna 1416.

Esihistorialliset kalmistot todistavat ensimmäisten laukkolaisten asettuneen asumaan Pyhäjärven vehmaille rantaniityille jo tuhat vuotta aikaisemmin.

Muinainen Laukko sai elinvoimansa erinomaisista luonnonoloista ja loistavasta sijainnista sisämaan esihistoriallisen valtatien – Kokemäenjoen vesistön – varrella.

Rautakauden rikkaasta ja kansainvälisestä elämänmenosta jäivät muistuttamaan hauta- ja uhripaikat, joita oli vuosisatojen varrella rakennettu luonnonkauniille paikoille.

Laukon muinaishautoja tutkittiin arkeologisin menetelmin jo Aleksanteri II:n keisarikaudella.

Tuolloin kartanon nykyisen pihapiirin länsipuolella sijainneesta Riihimäen kalmistosta kerättiin talteen niin sotureiden loistoaseita kuin maanviljelijän sirppejä ja kauppiaan punnuksia.

Riihimäen runsaiden esinelöytöjen perusteella arkeologit ovat arvelleet Laukon olleen merkittävä paikallinen keskuspaikka viikinkiajalla – toisin sanoen noin pari sataa vuotta ennen ensimmäisen vuosituhannen vaihdetta.

Arkeologien käsitys muinaisesta Laukosta mullistui täysin, kun kartanon pihapiirin pohjoispuolelta löydettiin vuoden 2015 aikana metallinetsimien avulla lukuisia uusia röykkiöhautoja ja kulttipaikkoja.

Viime vuosina Laukon alueelta löydetyt muinaiset miekat, keihäänkärjet, kirveet, sirpit ja korut todistavat, että Laukossa on eletty voimallisesti jo satoja vuosia ennen pohjoismaisten viikinkien valtakautta.

Kartanon kauneimmilta rantatörmiltä paikallistetut uhrikivet ja hautapaikat kertovat poikkeuksellisen pitkästä yhtäjaksoisesta asutushistoriasta Laukon alueella.

Uusia näköaloja esihistoriallisten laukkolaisten elämään ovat avanneet myös kartanon pelloilta löydetyt punnukset.

Kaupantekoon liittyvät esinelöydöt viittaavat siihen, että nykyisen kartanon paikalla olisi sijainnut kukoistava kauppakylä jo ennen ensimmäisen vuosituhannen vaihdetta.

Menneisyyden metsästäjät

Muinainen Laukko nousi suomalaisten tietoisuuteen Menneisyyden metsästäjät-sarjan myötä.

Ohjelman kuvausten aikana Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät löysivät kaksi esihistoriallisen Laukon puhutuinta arkeologista löytöä.

Ensimmäinen huippulöytö oli Matti Kurjen legendaarisesta kaksintaistelusaaresta paljastunut ainutlaatuinen pronssinen kotkakoru. 

Laukon kolmipäisen kotkakorun koti on sittemmin jäljitetty kauaksi Venäjälle permiläisiksi kutsuttujen suomalais-ugrilaisten heimojen muinaisille asuinsijoille.

Turkiskaupalla vaurastuneet permiläiset valmistivat ensimmäisen vuosituhannen vaihteessa taidokkaita eläinaiheisia pronssikoruja, joita matkasi silloin tällöin Suomeen saakka.

Toisena kuvauspäivänä kartanon vanhasta satamasta löydettiin miekka, putkikirves ja keihäänkärki.

Siro keihäänkärki osoittautui lopulta vanhimmaksi Laukosta tai Vesilahdelta koskaan löydetyksi rautakautiseksi esineeksi.

Nuoremmalle roomalaisajalle (200–320) ajoitettu skandinaavinen keihäänkärki todisti ajasta, jolloin myöhäiskantasuomea puhuneet muinaishämäläiset alkoivat levittäytyä saamenkieliseen sisämaahan.

Soturihauta

Menneisyyden metsästäjät -sarjan kuvauksissa paikallistetun Vanhan sataman hautapaikan koekaivaus suoritettiin syyskuussa 2016.

Kaikki merkit viittasivat siihen, että Laukon saarella sijainneen vauraan tilan asukkaat olivat haudanneet vainajansa kalmistoon satojen vuosien ajan.

Arkeologi Kalle Luodon johtama koekaivaus keskitettiin hauta-alueen kaakkoisreunalle 3 x 3 metrin suuruiselle alueelle.

Kaivausten aikana saatiin talteen niin paljon aseita, että hautaa ryhdyttiin kutsumaan soturihaudaksi.

Kaivausten päätyttyä löydöt tutkittiin ja ajoitettiin pääosin kansainvaellusajalle (n. 400–600). Tämän jälkeen metalliesineet lähetettiin konservoitavaksi.

Vastikään valmistuneet luuanalyysit vahvistivat, että Vanhan sataman kalmistoon oli polttohaudattu ihmisiä.

Mukana oli sekä lasten että aikuisten luita, varsinkin pääkallon paloja. Ihmisluiden joukosta löytynyt karhun kynsi todisti hautaroviolle asetetusta karhuntaljasta.

Soturihaudan ihmisluut kuuluivat yläkerran aulassa esillä olevien hautalöytöjen tapaan noin 500-luvulle.

Kolmipäinen kotkakoru

Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät löysivät tv-sarjan kuvausten yhteydessä Laukon kartanon edustalla sijaitsevalta Matti Kurjen tarunhohtoiselta kaksintaistelusaarelta täysin ainutlaatuisen muinaiskorun.

Nykyisin Kansallismuseossa esillä oleva permiläistä muotoperinnettä edustava kolmipäinen kotkakoru on tuotu muinaiseen Laukkoon vuoden 1000 tienoilla kaukaa Venäjältä, Volgan mutkan pohjoispuolelta.

Upeasta muinaiskorusta ryhdyttiin Laukon kartanon 600-vuotisjuhlavuoden kunniaksi valmistamaan kotimaisena kultasepäntyönä pronssisia ja hopeisia kopiota.