Laukon historia on nähnyt monia rohkeita visionäärejä. Myöskään kartanon vuonna 1968 ostaneelle Juhani Lagerstamille (1940–2006) mikään unelma ei ollut liian suuri toteutettavaksi.
Tilanomistaja Lagerstam, kuten laukkolaiset uutta isäntää arvonimen puutteessa tapasivat kutsua, löysi kirjoista yhtä lailla suuret unelmansa kuin ammatilliset tietonsa. Isäni uppoutui ehtymättömällä innolla pihvilihan tuotantoon, ratsuhevosten valmennukseen, ravihevosten jalostukseen ja antiikkihuonekalujen hankkimiseen.
Karismaattisen ja innovatiivisen itsevaltiaan tavoin Juhani Lagerstam hallitsi Laukon kartanon historiaa lähes neljän vuosikymmenen ajan.
Laukkoon saapuessaan Juhani esitteli itsensä lehdistölle maanviljelijänä. Myöhemmin isäni naureskeli usein olevansa surkea maanviljelijä.
Ensimmäisen todellisen kutsumuksensa Juhani ”Laukko” Lagerstam löysi lihakarjan kasvattajana. Ensimmäisen pihvikarjalaumansa hän osti 1969. Tähän aikaan Suomessa oli vasta alle kaksikymmentä lihakarjankasvattajaa.
1970-luvun puolivälissä pihvikuninkaaksi nimetty Laukon isäntä eniten liikkuvaa pihvilihaa Suomessa. Laukossa laidunsi maan ainoa puhdasrotuinen ranskalainen charolaiskarja.
Pihvipioneerit levittivät lihakarjatietoutta esittelemällä eläimiään maatalousnäyttelyissä. Suomen ensimmäinen lihakarjan erikoisnäyttely järjestettiin heinäkuussa 1977 Laukon kartanon pihamaalla.
Suomalaisen esteratasastuksen nykyhistorian lasketaan usein alkavan vuodesta 1973, jolloin Laukon isäntä matkusti ensimmäisen kerran Irlantiin ostamaan valioluokan ratsuhevosia. Kartanolle rakennettiin ammattimainen kilpatalli, jossa uraansa aloittelivat niin Kyra Kyrklund kuin Aki Ylänne.
Ennakkoluulottomasti Juhani Lagerstam lähti viemään suomalaista esteratsastusta kansainvälisille kilpakentille. Suurena tavoitteena oli alusta saakka oman joukkueen lähettäminen Moskovan kesäolympialaisiin.
Läpimurto tapahtui 1977 Pariisin voittajien Grand Prix’ssa, jossa tuntematon suomalaisratsukko selvitti virheettömästi niin perusradan kuin uusinnan. Christopher Wegeliuksen ja Trigger Hillin toinen sija pysyi pitkään suomalaisen esteratsastushistorian parhaana saavutuksena.
1970-luvun lopulla Juhanin kiinnostus kilparatsastuksen sponsorointiin hiipui. Oli aika siirtyä kohti suurempia ja tuottoisampia kilpakenttiä.
Suomalaisena ravihevoskasvattajana Juhani Lagerstam saavutti kaiken. Laukko-hevoset voittivat viisi kerta Derbyn, Suomen mestaruuden ja Suur-Hollola-ajon.
Ensimmäisen ravihevosensa isäni osti jo vuonna 1972. Ajatus kansainväliset mitat täyttävän ravihevossiittolan perustamisesta kypsyi täyteen mittaansa 1980-luvun taitteessa.
Tavoitteena oli kasvattaa Laukossa ravihevosia, jotka pystyisivät tasapäisesti kilpailemaan Amerikasta tuotujen huippuhevosten kanssa. Parhaan tietotaidon ja vahvan pääoman lisäksi Laukon hevosmenestys perustui kartanolle rakennettuihin erinomaisiin olosuhteisiin.
Vuosien varrella monet pihapiirin vanhoista maa- ja karjatalousrakennuksista muuttuivat hevostaloustilaksi. Kartanon hevossiittola sijaitsi suurtalliksi remontoidussa massiivisessa navetassa. Valmennustalli toimi nykyisessä ravintolatallissa. Tukevilla lankkuaidoilla ympäröidyt peltovainiot todistivat Laukossa pyöritettävän suuren luokan hevosbisnestä.
Jussi Lähde toteaa Mestariravurit kirjassaan: ”Kun ravi-ihmiset puhuvat tuon ajan Laukon väestä, he eivät puhu yhdestä tähdestä vaan ikään kuin rockbändistä, jossa jokainen oli oman instrumenttinsa ehdotonta huippua.”
Laukon hevossiittolan supertähdeksi ja suomalaisen lämminverijalostuksen ikoniksi nousi kartanolle vuonna 1982 onnekkaasti ostettu huippusukuinen amerikkalaisori Choctaw Brave.
Choctaw Brave oli legenda jo eläessään. Mestariperiyttäjän reilut 1 200 jälkeläistä tienasivat kilparadoilla yli 15 miljoonaa euroa. Chokkin maineikkaisiin poikiin kuuluivat Houston Laukko ja Isla J Brave.
Kilparadoilla Laukko-hevosten läpimurto tapahtui vuonna 1986, jolloin kartanon kasvatit juhlivat kaikissa suurissa ikäluokkakilpailuissa. Ilta-Sanomien keskiaukeamalla ”Laakeri” kertoi Laukon tähtäävän Euroopan ykköseksi. Yhdeksän vuotta myöhemmin kartanolla 1988 syntynyt Houston Laukko loimitettiin Euroopan mestariksi.
Suuren suomalaisen historiakartanon isäntänä Juhani Lagerstam kiinnostui palavasti antiikkiesineistä. Suureellisten tekojen miehenä hän muutti 1930-luvulla rakennetun päärakennuksen aidoksi antiikkikartanoksi.
Lapsuuteni Laukko oli elävä historiakoti, jossa antiikkikatalogit, ravilehdet, historialliset romaanit ja väitöskirjat asuivat kaikkialla sikarintuhkan koristelemissa pinoiss
Sisustussuunnitelmissa historialliset arvot kulkivat aina käytännöllisyyden edellä. Esimerkiksi ruokasalin jatkettava ruokapöytä korvattiin 1990-luvun taitteessa veistokoristellulla italialaisella intarsia-pöydällä. Uusi barokkipöytä näytti suurenmoiselta, mutta oli täysin käyttökelvoton ruokapöytänä.
Juhani Lagerstamin mittava antiikkikokoelma kumpusi rakkaudesta historiaan, halusta elää aidosti vanhojen esineiden keskellä. Lopulta päärakennuksen saleissa ja kamareissa tosiaan saattoi aikamatkailla niin Kurkien kuin Lönnrotin ajan Laukkoon.