KURKIEN AIKA

MATTI KURKI

Tarujen maailmassa Laukon kartanon historia alkaa 1200-luvulta pirkkalaispäällikkö Matti Kurjesta. Suomen ensimmäisen sankarin kerrotaan kohdanneen puiston edustalla sijaitsevalla saarella mahtavan Pohdon.

Laukon David ja Novgorodin Goljat mittelivät Pohdonsaarella voimiaan viikinkiaikaisen kaksintaisteluperinteen mukaisesti. Voitostaan Kurki-suvun legendaarinen kantaisä palkittiin tarinan mukaan aatelisarvolla ja Laukon kartanolla.

KLAUS KURKI

Laukko mainitaan historiallisissa asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1416. Kartanon varhaisin isäntä Klaus Kurki tunnetaan Elinan surmarunon synkkänä ritarina.

Suomen vanhimman ja jylhimmän murhaballadin keräsi seudulta talteen nuori Elias Lönnrot. Nimenomaan Elinan surma runona, näytelmänä, oopperana ja elokuvana teki Laukosta Suomen kuuluisimman historiakartanon.

Historiallisissa asiakirjoissa mikään ei viittaa siihen, että Klaus olisi tosielämässä polttanut perheensä. Klaus Kurjen perilliset isännöivät ja emännöivät Laukkoa lähes neljän vuosisadan ajan.

Arvid Kurki

Klaus Kurjen poika Arvid Kurki oli katolisen keskiajan viimeinen mahtipiispa. Kuusiston piispanlinnaa vuodesta 1511 isännöinyt Sorbonnen yliopiston kasvatti rakennutti Laukkoon valtansa ja vaurautensa merkiksi kivisen kartanolinnan.

Kustaa Vaasan tuella Ruotsin arkkipiispaksi valittu Arvid hukkui vuonna 1522 tanskalaisia sotajoukkoja paetessaan. Kotona Laukossa Kurki-sukua jatkoivat Elina-sisaren ja valtaneuvos Knut Erikssonin lapset.

Axel Kurki

Laukon kartanon tunnetuin sotapäällikkö Axel (Akseli) Kurki syntyi Laukon kivilinnassa vuonna 1555. Komentajan kannuksensa Axel ansaitsi Juhana III sotaretkillä.

Nuijasodan aikana myös talonpojat pyysivät rehtiä sotaherraa komentajakseen. Kaarle Flemingin kuoleman jälkeen Kurki nimitettiin Suomen sotavoimien päälliköksi.

Sigmundin häviön jälkeen Laukon ritari tuomittiin kuolemaan kolme kertaa, mutta selviytyi aina hengissä mestauslavalta. Gripsholmin linnan tyrmistä Axel Kurki nousi sotaeverstiksi ja diplomaatiksi.

JÖNS KURK

Suurvalta-ajalla Laukkoa isännöi Suomen rikkain ja mahtavin mies Jöns Kurki. Viipurin linnan käskynhaltijalle ja Turun hovioikeuden presidentille Laukko oli kartanoista tärkein.

Esi-isien kivilinna rakennettiin uudelleen muodikkaaseen renessanssityyliin. Suurta hovia emännöivät ylhäiset puolisot: Märta Oxenstierna, Sophia De La Gardie ja Christina Horn.

Laukon peri isänsä kuoleman jälkeen vuonna 1652 nuorin poika Gabriel Kurki, jonka huimista seikkailuista Laukon herra-kirja kertoo.

Kurkien ajan suuri päärakennus tuhoutui huonekaluineen, muotokuvineen ja asiakirjoineen tulipalossa 1704.

Pirunkellarista kivilinnaksi

Museovirasto ryhtyi kesällä 1989 selvittämään vuonna 1704 palaneen kivilinnan mysteeriä. Kymmenen vuoden ajan arkeologit etsivät Laukon pihapiirissä Kurkien kadonneen päärakennuksen sijaintia. Samalla haluttiin selvittää, miten Kurkien hovissa oli eletty.

Koekaivauksia ja luonnontieteellisiä mittauksia suoritettiin Kari Uotilan johdolla ensi alkuun kartanon pihapiirin koilliskulmassa sijaitsevalla nurmikentällä. Esille saatiin moninaisia entisajan kartanoelämästä kertovia esinelöytöjä, mutta vanhan päärakennuksen muureja ei löydetty.

Jokakesäiset kenttätyöviikot keskitettiin 1990-luvun alussa nykyisen päärakennuksen vieressä sijaitsevaan kivikellariin ja sen välittömään läheisyyteen.

Laukon ikivanha kivikellari oli Elias Lönnrotin päivistä kiehtonut paikallisten asukkaiden mielikuvitusta. Kansantarinoiden mukaan Laukon suuresta kellarista johti pirujen ja jättiläisten rakentamia maanalaisia käytäviä niin Hinsalan Tuhnunvuorelle kuin Karkun Pirunvuorelle.

Rakennusarkeologisten tutkimusten ja esinelöytöjen perusteella arkeologit päätyivät lopulta siihen lopputulokseen, että tarujen Pirunkellari oli itse asiassa Kurkien kadonneen kivilinnan kellarikerros.

KURKIEN KARTANOLINNA

Laukon kartanon pihapiirissä vuosina 1989–1998 suoritetut laajat historiallisen ajan arkeologiset kenttätutkimukset todistivat, että Laukkoon oli rakennettu 1400-1500-luvun vaihteessa kivinen päärakennus.

Löydöt kertoivat Elina ja Arvid Kurjen kattaneen tornimaisen kartanolinnansa komeasti Itämeren eteläpuolelta laivatulla majavanhäntätiilikatolla. Koleina talvi-iltoina Laukossa lämmiteltiin takkojen lisäksi uudenaikaisen pottikaakeliuunin lämmössä. Päivänvaloa mahtikartanon päärakennukseen suodattui arvokkaiden lyijypuitteisten lasi-ikkunoiden lävitse.

Kurkien kivilinna tarjosi jo keskiajan viimeisinä vuosina edustavat puitteet perhejuhlille ja poliittisille neuvotteluille. Syksyllä 1509 Laukossa tanssittiin Klaus Kurjen tyttärentyttären Annan häitä. Keväällä 1512 vastavalittu valtionhoitaja Sten Sture nuorempi saapui kartanolle hieromaan liittolaisuutta Laukon isännän kanssa. Talvella 1515 kartanolla juhlittiin Kristina Kurjen ja laamanni Arvid Stålarmin häitä.

Laukon arkeologinen löytöaineisto kertoi myös toisesta suuresta 1600-luvun alkupuolella toteutetusta uudisrakennushankkeesta. Rikkaan ja vaikutusvaltaisen Jöns Kurjen muodistama Laukon päärakennus sijaitsi samalla paikalla kuin vanha kartanolinna. Näin kivikellaria ja muita vanhoja arvorakenteita voitiin käyttää hyödyksi rakennustyössä.

HISTORIA