Nykypäivän Laukko on Liisa Lagerstamin ja hänen perheensä koti. Laukko on myös Suomen suurin ja kaunein tapahtumakartano, jonne kokoontuu kesäisin yli 50 000 vierasta nauttimaan historiallisissa puitteissa hyvästä musiikista, taiteesta ja ruuasta.
Nykymuotoisen Laukon Kesän syntyvaiheista vuosina 2016-2025 kertoo Kymmenen kesää. Tällä sivulla muistellaan kulttuurikartanon ja kartanokylän alkuvuosia. Sitä ennen kerron, miten kartanontyttärestä tuli historiantutkija.
Lagerstamien Laukossa uravalinnat olivat kuin vanhoista kartanoromaaneista. Vanhimpana poikana Erkki otti vastuulleen Laukon maa- ja hevostalouden. Kallesta tuli upseeri ja Leosta lakimies. Minusta tuli kulttuuri- ja taidehistorioitsija.
Isäni Juhani Lagerstam oli intohimoinen historianharrastaja. Erityisesti vanhempien aikojen historia kiehtoi minua ihan pienestä pitäen. Lapsena tapasin kuljeskella päärakennuksen muotokuvagalleriassa ihmetellen kuvien taakse kätkeytyviä ihmiskohtaloita. Laukon kirjastossa pieni Liisa nähtiin alvariinsa ahmimassa historiallisia romaaneja ja elämäkertoja.
Yliopistovuosina opiskelin ja kirjoitin monenlaista historiaa. Kaikkein antoisinta oli kuitenkin löytää tietoa siitä, miten laukkolaiset ovat ennen minua eläneet, asuneet ja ajatelleet.
Väitöskirjassani halusin ehdottomasti tutkia aihetta, joka toisi lisävaloa Laukon vanhempaan historiaan. Valitsin tutkimuskohteekseni Laukkoa 1600-luvun jälkipuolella isännöineen Gabriel Kurjen.
Omistin Gabrielin seikkailuille vuosikymmenen elämästäni. Tohtoriksi väittelin vuonna 2007. Seuraavana vuonna minulla oli äärimmäinen kunnia saada Laukon historian parissa tekemästäni työstä Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden väitöskirjapalkinto.
Vuonna 2008 sain myös Glorian Antiikin mainetekopalkinnon suomalaisen kulttuuriperinnön hyväksi tekemästäni työstä. Tämä palkinto perustui kirjoittamiini historia- ja antiikkijuttuihin, mutta myös Laukkoon perustamaani yhden naisen kulttuuriyritykseen.
Kartanon päärakennuksella äitini Leenan erinomaisella avustuksella pyörittämäni pikku yritykseni puitteissa tutustutin yli 10 000 ryhmävierasta kartanon historian merkkihetkiin. Kolmen vuoden aikana kerätyt kokemukset osoittautuivat myöhemmässä suuressa ryhmärumbassa kullanarvoisiksi.
Yhden naisen yritykseni puitteissa julkaisin myös kaksi Laukosta kertovaa tietokirjaa. Väitöskirjaani perustuva Laukon herra oli arvostelijoiden ja lukijoiden kiittämä komeasti kuvitettu kertomus Gabriel Kurjen seikkailuista suurvalta-ajan Suomessa ja Euroopassa.
Laukon kartanon keittiössä kokosi yhteen äitini Leenan parhaat reseptit. Suosionsa säilyttänyt keittokirja kuvattiin syksyllä 2007 Laukon interiööreissä ilman ruokastylistejä ja ammattikokkeja. Äiti teki ruuat ja asetteli ne esille. Minä keräsin kuvausrekvisiitan päärakennuksen kätköistä. Ruokakuvatiimimme ainoa ammattilainen oli ihana valokuvaaja Raija Kolehmainen.
Kun isäni Juhani menehtyi kevättalvella 2006, Laukon tulevaisuusnäkymät lepäsivät vahvasti hevostaloudessa. Lamavuosien paineessa hevostalouskeskuksen kehittäminen oli kuitenkin osoittautunut vaikeaksi. Vuosi vuodelta suuremmaksi ongelmaksi muodostui Laukon pihapiirin akuutti korjaustarve.
Lopulta päädyttiin siihen, ettei useiden vuosikymmenien aikana rapistumaan päässyttä rakennuskokonaisuutta pystytty kunnostamaan ja pitämään elävänä perinteisillä kartanotalouden elinkeinoilla. Oli aika ottaa käyttöön Suomen hienoimman historiakartanon kulttuuriset voimavarat.
Laukko siirtyi vuonna 2013 minun ja aviomieheni Jouni Minkkisen omistukseen. Halusimme Jounin kanssa tuoda kauniin kartanomiljöön 2000-luvulle tavalla, joka aidosti vaalisi ja rikastuttaisi paikan ainutlaatuista kulttuuriperintöä.
Maatalouden murroksessa autioituneen kartanomiljöön tuominen 2000-luvulle tarkoitti lähes kaiken kattavaa korjausrakennusurakkaa. Vastuu urakasta lankesi kartanon uudelle isännälle. Kaikeksi onneksi Jouni oli toiminut rakennusalan yrittäjänä lähes kaksikymmentä vuotta.
Neljä vuotta tauotta jatkunut korjaushanke käynnistyi vuonna 2013 17 tiilikaton uusimisella. Kun päärakennuksen julkisivut oli entisöity, oli aika ryhtyä remontoimaan vanhoista työntekijöiden asunnoista kartanokylää. Mahdollisimman korkeatasoisten vuokra-asuntojen avulla halusimme houkutella Laukkoon vakituisia asukkaita, jotta kartanomiljöö pysyisi aidosti elävänä ja asuttuna läpi vuoden.
Laukon pihapiirissä oli yhdeksän Haarlojen päivinä työntekijöille rakennettua kaunista mutta huonokuntoista asuinrakennusta. Rakennuksia ei ollut koskaan peruskorjattu, joten ekologisten ja viihtyisien vuokra-asuntojen luominen edellytti talojen täydellistä korjaamista.
Maan alla piilossa on kuitenkin suurin urakka, sillä kartanomiljöön siirtäminen uudelle vuosituhannelle edellytti jättimäisen jätevesi-, käyttövesi- ja maalämpöverkoston rakentamista. Arkeologien valvonnassa suoritettu maanalainen rakennusoperaatio ulotti vuonna 2014 jättimäisen mustekalan tavoin lonkeronsa kaikkialle pihapiiriin.
Kartanokylään suunniteltujen vuokra-asuntojen vetovoimaa kokeiltiin ensin Pajalahden paritaloissa, jotka olivat toistakymmentä vuotta kasvaneet ruohoa Riihimäen kalmiston kupeessa.
Laukon historian ensimmäiset vuokra-asunnot esiteltiin yleisölle kesäkuussa 2014. Aurinkoisena sunnuntaipäivänä uusiin asuntoihin tutustui lähes tuhat kiinnostunutta. Päivän päätteeksi Laukon kartanokylä sai ensimmäiset asukkaansa.
Kartanokylä sai yhteisöllisenä maaseutu- ja kartanoasumisen muotona roppakaupalla positiivista mediahuomiota osakseen. Hyvästä palautteesta rohkaistuneina ryhdyimme Jounin kanssa korjaamaan pihapiirin muita asuinrakennuksia. Kaikkialla talojen alkuperäistä tyyliä ja tunnelmaa seurattiin mm. hillityn maalaisromanttisissa keittiössä, kylppäreissä ja maalatuissa lautalattioissa.
Viimeiseksi remontoitiin Tilanhoitajan talo, jonne minä, Nelli ja Jouni muutimme asumaan. Äitini Leena siirtyi puolestaan asumaan päärakennuksen itäpäätyyn. Uudelleenjärjestely oli tarpeen, koska halusimme avata päärakennuksen Laukon 600-vuotisjuhlavuoden kunniaksi ensi kertaa suurelle yleisölle.
Rakennusvuosina meillä oli koko ajan takaraivossa vuosiluku 2016, joilloin tulisi kuluneeksi kuusisataa vuotta siitä, kun Laukko ensi kertaa mainittiin historiallisissa asiakirjoissa. Halusimme ehdottomasti avata Laukon kartano ensi kertaa suurelle yleisölle juhlavuotensa kunniaksi.
Olemme Jounin kanssa sitkeitä tekijäihmisiä, joten tartuimme toimeen. Jotta kaikki saataisiin ajoissa valmiiksi, vuonna 2016 avautuvan kulttuurikartanon valmistelut tehtiin rinta rinnan rakentamisen kanssa kartanokylän kanssa. Sillä aikaa, kun Jouni toimi kapellimestarina rakennustyömaalla, minä kirjoitin kamarissani uutta kartanohistoriikkia ja suunnittelin avajaisvuoden näyttelyitä.
Koska kaikkien menneiden ja nykyisten merkkihetkien esitteleminen juhlavuoden näyttelykokonaisuudessa ei ollut mitenkään mahdollista, päätin jakaa kartanohistorian kiehtovimmat hetket kuuden teemavuoden sarjaksi.
Tuntui luontevalta käynnistää suurten historiallisten teemavuosien sarja Lagerstamien Laukosta. Avajaiskesän päänäyttely tuli siis kertomaan isäni Juhanin elämäntyöstä yhtä lailla visionäärisenä hevosmiehenä kuin intohimoisena antiikin ja taiteen harrastajana.
Näyttelytoiminnan onnistuminen maaseudulla edellyttää hyviä ravintolapalveluita. Rakennushankkeen viimeinen suuri ponnistus oli vuonna 1889 rakennetun jyhkeä hevostallin muuttaminen ajanmukaiseksi matkailutilaksi mittavine ravintoileen, kahviloineen ja kauppoineen.
Turkulaisen luottoarkkitehtini Susanna Raunion laatimissa muutospiirroksissa ravintolatallin ajaton kauneus kumpusi toistasataa vuotta historiaa nähneistä seinäpinnoista, holvikatoista, rautapalkeista ja betonilattioista. Ravintolasaliin Maakuntamuseon siunauksella avatut maisemaikkunat yhdistivät ravintolan ikivanhaan kulttuurimaisemaan.
Suuri suomalainen historiakartano ravintoloineen, kahviloineen, puoteineen, näyttelyineen ja konsertteineen avautui suurelle yleisölle suunnitelmien mukaan kesäkuussa 2016.
Siitä, millaisia seikkailuja olemme Jounin kanssa Laukon kartanolla viimeisen vuosikymmenen aikana kokeneet kertoo uunituore Kymmenen kesää.
Vilkkaan kulttuuritoiminnan rinnalla kartanokylä on jatkanut elämäänsä onnellisten tähtien alla. Näin ollen Laukon kartanon pihapiirissä asuu ympäri vuoden reippaat kaksikymmentä vuokralaista. Asuntoja vapautuu aina silloin tällöin.
Lue lisää: vuokra-asunnot
